Helsingin Sanomien tiedeuutisissa 13.9. kerrottiin Bernin yliopiston tutkimuksesta, jossa 57 miestä arvioi 28 naisen tuoksua
haistelemalla tyynyä, jota naiset olivat pitäneet yön yli kainalossa
nukkuessaan. Naisten syljestä mitattiin näytteenottohetkellä estrogeenin, keltarauhashormonin,
testosteronin ja kortisolin taso. Tutkimuksen päätulos oli, että estrogeenin ja
keltarauhashormonin suhde ennusti miesten tekemiä tuoksun miellyttävyysarviointeja.
Naiset, joiden estrogeenitaso oli korkea ja keltarauhashormonin taso matalaa,
jättivät tyynyynsä miellyttävimmät tuoksut. Testosteronilla ja kortisolilla ei
ollut merkitystä.
Hajulla on eläinten lisääntymiskäyttäytymisessä olennainen
merkitys. Kumppanin löytäminen välittyy hajujälkien avulla. Bernin tutkimus tuo
mieleeni vuonna 2011 julkaistun kokeen, jossa vihersisiliskouroksille syötettiin
E-vitamiinipitoista ravintoa. Urosten reisissä olevien hajurauhasten eritteessä
oli runsaasti tätä vitamiinia. Koska E-vitamiinilla on liskojen aineenvaihdunnassa keskeinen
rooli, sen päätyminen hajueritteeseen viittaa uroksen hyväkuntoisuuteen.
Kokeessa ilmeni, että naaraat suosivat paikkoja, joita vitamiinilisää saaneet
urokset olivat merkinneet hajueritteellään. Naarat suosivat myös urosten
parivertailussa jälkiä, jotka sisälsivät enemmän E-vitamiinia.
Berniläisten tutkijoiden havainnot ovat kiinnostavia siinä
mielessä, että ne kertovat ihmisen pystyvän sopivissa olosuhteissa orientoitumaan
eläimille ominaisen merkkijärjestelmän avulla. Olen kutsunut sitä ensimmäiseksi
merkkijärjestelmäksi. Eläinkunnasta ihminen kuitenkin eroaa siinä, että hänen
suuntautumistaan hallitsee toinen merkkijärjestelmä. Siihen kuuluvat puhutun
kielen ohella kaikki ihmisen sosiaalisessa kanssakäymisessä ja tutkivassa
toiminnassa synnytetyt merkkimuodot.
Jotta ensimmäisen merkkijärjestelmän osuus voisi tulla
näkyväksi, tutkimuksissa on kokeellisesti poistettava kaikki toisen
järjestelmän vihjeet. Näin meneteltiin Bernin tutkimuksessa, ja se on yleinen
perusasetelma evoluutiopsykologisissa kokeissa. Evoluutiopsykologit tekevät
kuitenkin päätelmiä, jotka yliarvioivat ensimmäisten merkkien orientoivan roolin
ihmisen toiminnassa. Emme etsi kumppania tyynykokeen avulla, vaan käyttämällä
internetin deittipalveluja.
Ihmisen hajuaistilla on ensimmäisen merkkijärjestelmän
välittäjänä toki mitä tärkein tehtävä. Hajut saattavat meidät karttamaan
pilaantuneita elintarvikkeita, välttämään vahingollista sisäilmaa tai
liikenteen pakokaasuja. Tuoksuherkille, joita lienee 10-30 % väestöstä,
pienetkin aromien pitoisuudet ovat vaaran merkkejä.
Ihmiselle ominaiseen tapaan ensimmäiset merkit saavat kuitenkin viiteverkostonsa osaksi myös toisen merkkijärjestelmän aineksia. Tuoksuilla
voidaan kommunikoida, rakentaa minäkuvaa, kertoa elämänarvoista tai -tavoista
ja määritellä kuuluvuutta johonkin ryhmään. Kosmetiikkateollisuuden tuottoisuus
ja tavaratalojen sisääntulokerrosten parfyymiosastot kuvaavat tuoksujen merkitystä
ihmisten kanssakäymisessä ja identiteetin rakentamisessa. Matka liskojen ja
kiimaisten hirvien hajujäljistä ihmiselle ominaisiin tapoihin käyttää tuoksuja
on kovin pitkä.
